Vapaa viikonloppu

10.5.2024
Keskity hyvään. Tänään, huomenna ja ylihuomenna. Tämä loppuviikko. Ympärilläsi on niin ihania asioita. Näe ne. Pysähdy ja katso kuinka ihmeellisen kauniita asioita ympärilläsi on. Näe hyvää myös siellä, missä se ei tällä hetkellä ole itsestäänselvyys. Juuri se kohta elämässä, joka eniten aiheuttaa huonoa oloa. Etsi siitäkin se kauneus ja hyvä puoli.
Haasta itsesi, kääntämään katseesi, viikonlopun ajaksi, hyvään. Päästä hetkiseksi irti asioista, jotka painavat sinua alas. Hetkeksi laske se murhe alas, lattialle, nurkkaan tai ihan ulos talosta, joka hartioillasi on raskaana painona ollut kantaa. Tunne se keveys, kuinka paljon helpompi on hengittää, kun suot itsellesi tämän vapaan viikonlopun tuostakin kuorman mukana rahtaamisesta.
Kun huomaat ajatuskelan taas palanneen ruotimaan huoltasi tai murheitasi, hellästi sano itsellesi: ”Ei tänään rakas. Puhutaan tästä sitten maanantaina.” Kun huomaat hengityksesi muuttuneen taas pinnalliseksi ja kehon taas luulevan että tässä hetkessä on jokin hätänä, huokaise syvään. Paina kätesi sydämesi päälle, toinen vatsasi päälle ja hengitä syvään sisään niin, että tunnet vatsasi kohoavan ja hengitä sitten todella hitaasti ulos. Toista muutaman kerran ja kerro näin kehollesikin että juuri nyt meillä ei ole mitään hätää. ”Olen tässä. Olet turvassa. Ja minä rakastan sinua.” Korjaa asentoasi, jotta kehosikin muistaa että me jätettiin se harteilla painava kuorma hetkeksi pois kyydistä. Avaa rintakehää ja nosta leukaa jotta ilma pääsee kulkemaan ja jotta näet paremmin kaiken hyvän.
Näin puhuin tänään itselleni. Olen odottanut tätä viikonloppua, koska kaikki rakkaani ovat kotona. Haluan nauttia tästä hetkestä.
Haluan todella nähdä heidät, olla heille läsnä. Haluan nauraa, iloita, rakastaa. Kaipaan olla höyhenen keveä, jotta kenenkään ei minun tarvitse kannatella. Haluan olla lapsilleni se ihana lämmin halaus, johon aina voit palata ja kokea että siinä on kaikki hyvin. Olla turva. Toivon että silmistäni he näkevät sen, ettei edessäni koskaan tarvitse olla mitään enempää. Että he riittävät juuri sellaisina kuin ovat.
Haluan näyttää heille koko olemukseni voimalla, että he ovat se valo ja Rakkaus, jota me kaikki etsitään. Että se on jo heissä,jokaisessa itsessään. Aina. Ja se ei onnistu jos en ole sitä myös itselleni. Eli juuri nyt, muistutan itselleni: ”olet se valo ja rakkaus, jota tarvitset. Olet se kaikki viisaus mitä etsit. Sinussa on jo kaikki vastaukset joita kysyt. Joten, hengitä. Ole läsnä. Sinä riität, juuri sellaisena kuin olet. Sinua Rakastetaan. Sinua kannatellaan. Ole se Rakkaus. Ja kysy, mitä rakkaus tekisi?”
Nyt alan nauttimaan tästä loppuviikosta. Maanantaina on sovittu treffit niiden murheiden ja painolastin kanssa jotka nostin ulos odottamaan. Voin olla turvallisin mielin. Se ei katoa mihinkään. Ei kasva eikä synkkene, tämän viikonloppuvapaani aikana. Mutta kun maanantaina palaan äärelleen ja kysyn ”mitä rakkaus tekisi?” saattaa vastaus jopa löytyä
Rakkaudella ❤