Huono päivä

7.5.2024

Eilen jäi kirjoittamatta. Olin niin huonoissa fiiliksissä ja väsynyt, että jopa kirjoittaminen tuntui typerältä. Vaikka kuinka tietää kuinka kuuluisi kohdata vaikeita tunteita, vaikka kuinka on harjoitellut sitä ettei jää tunteisiin kiinni vaan päästää irti, niin aina ei vaan pysty. On hyvä muistaa, että vaikka kuinka olisi istunut puhki meditaatiotyynyjä ja harjoitellut mielen taitoja, niin silti tai ehkäpä sen ansiosta, aina ei ole hyvä päivä.

Huonosti nukutut 4 tuntia, illalla käyty tiukkasanainen keskustelu puolison kanssa ja yön tunteina päässä pyörineet asiat yhdistettynä paksuun pinkkaan työpöydällä (eikä kyseessä valitettavasti ole setelipinkka vaan tekemättömien töiden pino…), pitivät yhdessä huolen, että kovin montaa ”positiivista” ajatusta ei aamulla mieleen noussut. Mutta niinhän se on. Aina ei ole hyvä mieli. Ja se ei haittaa yhtään. Joskus vaan vituttaa ja sillä selvä.

Töihin mennessä vedän päälle noinakin päivinä ”asiakaspalveluviitan”. En halua purkaa pahaa oloa ihmisiin, joille se ei kuulu. Kun olen hetken pitänyt viittaa, huomaan etten tarvitse sitä. Iloisesti kohdatut ihmiset tuovat minulle ilon. Huonokin päivä antaa hetkeksi armoa, kun ensin pakotettu hymy kutsuu aitoja luokseen. Kohta jo unohdan, että minulla oli se huono päivä. Paha mieli ja muu ahdistus painuu taka-alalle. Mutta! On oleellisen tärkeää kaivaa se taas esille kun aika on, siis se paha mieli, ahdistus tai minkä onkaan piiloon polkenut. Koen, että käsittelemättä ja kohtaamatta jääneet vaikeat asiat eivät katoa vaikka ne saa piiloon hymyllä. Ne herkästi kertyvät kehoon jemmaan, mieleen takapiruiksi tai muuten kiveksi kenkään. Joskus ne ”ikävätkin” asiat ja tunteet on elettävä. Mutta ei tänään. On lähdettävä töihin.

Rakkaudella ❤