Ma 20.5.24 Tänään on taas sellainen päivä, jolloin ajatuksia poukkoilee päässä niin paljon, ettei tiedä mihin tarttua. Silloin on varmaankin parasta hyväksyä se, että punaisesta langasta ei saa kiinni, on vain otettava koko lankojen mytty ja aloitettava purkamaan kerää. Toisin sanoen, joutuu vain oksentamaan asioita paperille vailla päätä tai häntää.
Olen tietoisesti koittanut palata itseni äärelle viime päivinä. Olen palannut aamumeditointien pariin. Olen koittanut muistaa hengittää.
Viimeviikon ajan, olivat ajatukset, keho, mieli ja ihan kaikki, jotenkin ylivireisessä tilassa. Nukkuminen oli vaikeaa. Syke nousi todella herkästi ja veri kohisi korvissa. Useampana päivänä ajattelin että olen varmaan paniikkihäiriön rajoilla, kun tunne siitä että tärisin sisäelimiä myöten, otti vallan. Ulkoisesti en siis tärissyt, mutta sisuskalut vapisivat ja tuli pelkotiloja. En ole kärsinyt paniikkihäiriöistä koskaan. En siis tiedä siitä mitään oikeasti. Mutta ajatus viivähti mieleeni.
Uskon vahvasti keho-mieli yhteyteen ja siihen, että me kyllä itse tiedetään mistä on kyse jos kysytään ja kuunnellaan vastaus itseltämme.
Viime viikolla uskon oloni johtuneen hormoonitoimintani tilasta, sekä todella haastavista asioista, mieleni päällä. Siihen vielä työstressiä päälle ja coctail on valmis.
On käsittämätöntä kuinka paljon hormonitoiminta vaikuttaa, ainakin minun elämääni. On ollut todella valaisevaa ja armollistakin ymmärtää, että toisinaan minua ohjaa tai ainakin koittaa ohjata ihan nämä keholliset, kuukausittaiset rytmit.
Olen siitä onnekas, että äitini on puhunut omasta terveyshistoriastaan avoimesti ja monet asiathan kulkevat vahvasti geeneissämme. Hän on auttanut paljon minua ymmärtämään omaa kehoani ja mieltäni ja niiden yhteyttä.
Olen itseäni tunnustelemalla ja seuraamalla oppinut ymmärtämään, että on äärimmäisen tärkeää, tietää missä milloinkin mennään. On myös täysin eri asia seurata parikymppisen hormoonitoimintaa, kuin nelikymppisen hyrskyjä. On täysin eri hetki, reagoida vaikkapa mieheni edesottamuksiin, kuukautisten kiertoviikolla 1 kuin 2. Ja on täysin eri asia harrastaa vaikkapa liikuntaa tai katsoa peiliin tai käydä vaa’alla 5 päivää ennen kuin 5 päivää jälkeen kuukautisten. Siis jos kuukautiset vielä tulevat säännöllisesti. Se onkin sitten aivan omalukunsa, mikä sekametelisoppa se mielelle ja keholle on, kun PCO tai raskaus tai vaihdevuodet sotkevat settiä.
Niin tylsältä kuin se kuulostaakin niin vahvasti suosittelen: Tunne sun hormonitoiminta.
Mulle ainakin on ollut käänteen tekevää huomata, tunnistaa ja oppia elämään eri hormonaalisissa vaiheissa. Huomata että vaikka me ei voida täysin niitä hallita, niin on paljon keinoja joiden avulla meidän on helpompi elää niiden kanssa.
Kun esimerkiksi oppii tietämään milloin pms-oireet ovat vahvimmillaan, ei enää joka kuukausi tarvitse tuntea olevansa maailman huonoin ihminen, kun kumppanin hengityskin ärsyttää. Oppii hyväksymään, ettei minussa ole vikaa, vaikken voi sietää tiettynä päivänä kosketusta, yhtään keneltäkään. Kun oman rytmin tuntee, oppii ennakoimaan ja suunnittelee itselleen vähän enemmän omaatilaa niihin hetkiin, kun se on oleellista. Tai ei ehkä aloita ”kehitys keskustelua” kotona saati töissä, silloin kun kumppanin kävelytyylikin ottaa päähän. Tai lähde ostamaan valmistujaismekkoa silloin, kun turvottaa ja kun jo oma peilikuva saa pillahtamaan itkuun.
Kiertoa seuraamalla, voi myös löytää oikeat hetket hikitreeniin tai pitkille juoksulenkeille ja hoksata milloin olisi hyvä hetki vain hoitaa kehoa ja tehdä vaikka rentoutumisharjoitus. Itselleen oppii olemaan armollinen ja löytää tapoja, järkeviä tapoja, purkaa ahdistusta.
On myös tärkeää hyväksyä, että elintavat vaikuttavat hurjan paljon hormonitoimintaan. Se mitä syöt, juot, miten liikut ja kuinka palaudut, vaikuttaa tosi tosi paljon. Ainakin itselläni, tämä on ollut tärkeää. Esivaihdevuosissa huomasin sen ,ettei todellakaan voi elää samalla kaavalla läpi elämän, vaan itseään on kuunneltava.
Fyysisten muutosten ja henkisenpolkuni yhteisvaikutuksesta, olen jättänyt elämästäni pois tupakan, alkoholin, valkean sokerin ja negatiiviset ihmiset. On muuttanut hyvinvointiani muuten oleellisesti. Lämpimästi voin suositella kaikille. Ja siinä vaiheessa kun ihmettelin, kuinka ihan kaikki läheiseni ja rakkaimpani olivat muuttuneet todella rasittaviksi, ihan yllättäen ja yhtä-aikaa… Ymmärsin hakea itselleni myös lääkäristä helpotusta. Ja kyllä, tuolloinkin ”vika” löytyi peilistä ja sekoilevista hormoneistani.
Jahas,kappaskappas. Aamusivut tänään, halusivat muistuttaa minua taas perusasioista. Pidä huoli itsestäsi. Tunne itsesi. Kaikki, vaikuttaa kaikkeen! Fyysinen terveys, mielenterveys, Fyysinen hyvinvointi, henkinen hyvinvointi, näiden tasapaino. Se mitä syöt, juot, miten liikut, nukut kenen seurassa vietät aikasi. Mitä luet, katsot, koet. Kosketetaanko sinua. Saatko koskettaa. Mitä ajattelet. Mitä tuot käytäntöön.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Joten! Perusta kuntoon. Sen päälle on sitten hyvä rakentaa.
Rakkaudella ❤