31.7.24 Keskiviikko Yhdeksän tunnin yöunet takana. Ja eilen töistä palattuani, nukuin liki kahden tunnin päikkärit. Tänään on heinäkuun viimeinen päivä. Ajattelen, että nukkumalla paljon, olen luopunut heinäkuun hermoston hullusta kuormituksesta. Olen lähtenyt palautumaan kesän ja jatkuvan valon ja energian kuormituksesta. Purkanut ylivireystilaa. Apunani ovat olleet …
30.7.24 Huomenta. Tiistai on vielä arkisempi päivä, kuin maanantai. Maanantailla on virkansa viikon aloittajana. Maanantaihin liittyy paljon uskomuksia ja odotuksia. Tiistai ei ole ainakaan minun päässäni saanut mitään suurta roolia. Aamumeditaation lopuksi nousi ajatus: Kumpa tästä tulisi hyvä päivä. Toivon, että osaisin luoda tästä, hyvän …
29.7.24
Minulle kesä on sesongin aikaa. Työssä tehdään enemmän, kerätään puskuria pitkän talven varalle. Taotaan kun rauta on kuumaa. Kotona käy myös vilske. Lomat laittaa ihmiset liikkeelle ja ovi käy tiuhaan tahtiin. Välillä en ole ehtinyt lakana- ja pyyhepyykkiä pestä, siinä tahdissa kun vieraat ja talonväki on vaihtanut.
Valtava valon määrä pitää hermoston liki jatkuvassa ”käymistilassa”. Toisaalta, on ihanaa, kun nyt saa nauttia lämmöstä ja valoisista aamuista sekä pitkistä illoista. Toisaalta, on aivan ihanaa, kun syksy antaa ensi merkkejä tulostaan.
Muutama päivä sitten havahduin, että nukkumaan mennessä oli hämärää. Tuli jo oikea ilta. Yötönyö on tältä kesältä ohi. Pystyin tuntemaan kuinka mieli ja keho alkoivat luonnostaan rauhoittua. Eilen illalla tyttäreni iltauinnilla kertoili, kuinka paljon hän odottaa, että ollaan iltapalalla, omalla perheellä, juodaan lämmintä kaakaota ja sytytetään kynttilät. Tehdäänhän äiti niin taas joka ilta?
On ollut ihana kesä, mutta voi kuinka rakastankaan lähestyvää syksyä. Luonnollista rytmiä, jonka valon ja pimeän vaihtelu tuo. Arjen rutiineja. Sitä ihanaa ”tylsää” toistuvuutta. Omaa aikaa, kun kaikki vetäytyvät arjen ajaksi omiin kupliinsa. Työt ja harrastukset, tasapainossa, oman tyhjän ajan kanssa.
Luonto joka vetäytyy ja valmistautuu talveen. Väriloisto joka on kuin viimeinen irtipäästämisen juhla, ennen talven lepokautta. Syksyn omanlainen tuoksu. Kirpeä aamu joka nipistää nenänpäästä. Posket jotka saavat punan raikkaasta aamun ilmasta. Kurki aurat, hanhiparvet, joutsenet kokoontuneena joelle, juuri ennen lähtöä ja lopulta lähtevät linnut.
Hetki, kun saan sytyttää lyhtyihin kynttilät, tulla metsästä kamppeet kastuneena, saunan lämpöön. Keittää lämmintä juotavaa, sytyttää tulet ja kietoutua vilttiin.
Uimavedet viilenee ja saan palata kylmä uinnin pariin.
Hyttyset vähenee ja metsässä olo helpottuu.
Ilman viiletessä, pitkät lenkit koiran kanssa ovat taas mahdollisia.
Voisin jatkaa loputtomiin…
Kiitos ihana kesä! Olet ollut intensiivinen, toiminnan täyteinen, sosiaalinen ja suonut meille upeita kauniita hetkiä ja kunnian seurata elämää kuhisevaa luontoa.
Tervetuloa syksyn merkit… tuskin maltan odottaa sinua, lempi vuodenaikani.
Rakkaudella ❤
2. 7. 24 Kostea ja kolea kesä aamu. Jo toinen peräkkäin. Aamun meditoinnissa noussut mielikuva kuvasti oloa mainiosti. Näky sieluni silmissä kuinka sain upottaa juureni äitimaan muhevaan kuohkeaan maahan. Maadoittua. Kuinka maasta nousi ihanaa uutta kauniin vihreää versoa, joka puolelle minussa. Norjat nuoret varvut, kauniit …
1.7.24 Niin se viikko vierähti ilman että pystyin rauhoittumaan aamuisin ajatusteni äärelle. Tuntuu ne nytkin säntäilevän sinne tänne, mutta yritän kuitenkin saada jostain kiinni. Olen rutiinien ja arjen rakastaja. Tykkään listoista, to do- lapuista, kalentereista ja rasteista joita saan laittaa ruutuun. Kaipaan rytmiä. Kaipaan suunnitelmia …